meillä on Eläinpuistolla eläintenhoitajien päivystyspuhelin, johon saadaan viikottain puheluita huolestuneilta ihmisiltä. Nämä soittajat ovat huomanneet luonnossa eläimiä, jotka vaikuttavat kärsivät jollain tavalla hätää. Juttelin tänään päivystysvuorossa olevan Ainon kanssa, sillä olin utelias saapuvista puheluista.
Minä: Minkälaisia puheluita teille usein tulee?
Aino: Suurin osahan on tällaisia vahingoittuneita lintuja tai siilejä koskevia puheluita. Siileja ja oravia koskevat puhelut ohjataan suurimmilta osin läheiselle pieneläinhoitolalle, jossa eläinten tilannetta tarkastellaan lähemmin. Joissakin tapauksissa olemme voineet ottaa loukkaantuneita lintuja meille hoitoon ja joskus myös asumaan meille, jos se sopii silloiseen tilanteeseemme.
"Onkohan minulle jokin hätänä?" |
Minä: Mikä on yleisin neuvo jonka annatte puhelimessa?
Aino: Jos kyseessä on loukkaantunut eläin, niin parasta on ensin soittaa oman kunnan eläinlääkärille. Moni luulee, että tästä tulee kustannuksia ilmoittajalle, mutta valtio maksaa luonnonvaraisten, loukkaantuneiden eläinten hoitokulut. Eläimen kannalta on muutenkin parasta, että se saa sai hoitoa mahdollisimman pian ja läheltä.
Jos soitto taas koskee löydettyä eläimen poikasta, nyrkkisääntö on jättää eläin rauhaan. Monet kauriit esimerkiksi jättävät vasansa tarkoituksella odottelemaan pitkän heinikon suojiin sillä aikaa, kun emot itse ruokailevat. Emo palaa kyllä poikasen luo ruokkimaan sitä. Jos luonnosta löytyy hylätyn oloinen poikanen, kannattaa siihen koskemista välttää. Ihmisen haju saattaa saada emon hylkäämään poikasen. Tilannetta kannattaa sen sijaan tarkkailla etäältä pari päivää, ja jos muutosta ei tapahdu, ottaa yhteyttää paikalliseen eläinlääkäriin.
Minä: Minkälaiset puhelut ovat jääneet mieleen?
Aino: Olemme joskus ottaneet talveksi suojiimme linnunpoikasia, jotka ovat jostain syystä jääneet jälkeen muutosta tai jäätyneet kiinni veteen. Hoidamme ja ruokimme näitä lintuja talven yli ja keväällä laitamme ne vapaaseen tilaan, josta ne voivat halutessan poistua. Olimme kerran ottaneet 3 joutsenenpoikasta talveksi hoitoon ja päästimme ne sitten keväällä Kaakkolammen lammelle totuttautumaan vapauteen. 2 poikasta oli syksyn saapuessa poistunut paikalta, mutta ei yksi. Myöhemmin kuitenkin selvisi, että se olikin vain nirsompi yksilö, sillä kuulimme sen yrittäneen eläkeläisryhmän bussin kyytiin parkkipaikalta... :)
Eläinpuistoon vuonna 2001 saapunut Hessu-hirvi on hyvä esimerkki onnellisista lopuista. Se joutui orvoksi sen emon menehtyessa kolarissa. Hessu saapui eläinsuojelun huostaanoton jälkeen Eläinpuistoon ja onkin asunut nyt jo yli 10 vuotta hirviaitauksen kunkkuna. Kuninkaan tunnistaa sarvistaan.
Hessu-hirvi |
Lisätietoa haavoittaneiden eläimien kohtaamisesta voi lukea Ähtäri Zoon kotisivuilta.
Päivystävän eläintenhoitajaan saa yhteyden Ähtäri Zoon puhelinnumeron, 06 5393 555, kautta.
Tässä kaikki tällä kertaa, kuulemisiin!
Rakkain terveisin,
Santeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti