Ähtärin kissojen kuninkaat ja kuningattaret

Hei ystävät,

Tänään lähdin eläintenhoitaja Tiinan kanssa moikkaamaan eläinpuiston kissoja. Matkalla ilvesaitaukselle pohdiskelin ääneen Tiinalle, että kuinkahan samanlaisia ilves ja kotikissa ovat, puhumattakaan niiden isommasta serkusta, lumileopardista. Kissaeläimiksihän ne kaikki luokitellaan. "Miten kissaeläimet eroavat esimerkiksi näätäeläimistä?" kysyin Tiinalta. "Kissaeläimet ovat... kissamaisia", Tiina vastaa. "Niillä on tietynlainen ylpeä ja salaperäinen olemus. Katsoa saa mutta ei koskea. Osa kissoistakin on leikkisiä, niinkuin tämä Onerva tässä. Ne kaikki ovat persoonia." Tiina heittää lähistölle hiipineelle Onervalle pallon ja kaunis kissa loikkaa sen perään. En kerkiä painaa kameran laukaisinta tarpeeksi nopeasti karhunsormillani, äh. Onerva palaa kuitenkin takaisin esiteltäväksi.

"Olen upea ja tiedän sen."

Ilves on 70-120cm pitkä ja painaa 7-25kg. Tuplasti isompi kuin kotikissa siis.

"Miksi ilveksellä on tupsut korvissa", kysyn. Minulle ei nimittäin ole. Menetänkö jotain? "Siitä kiistellään, mutta yksi teoria on, että ne ovat ulottuvuuden lisäämiseksi. Eli kun ilves liikkuu metsässä, tupsut laajentavat sen tuntoaistia pään yläpuolelle. On myös kiistelty siitä, mitä ilvekset tekevät valkoisilla korvantaustoillaan. Ne saattavat olla samanlaiset silmät selässä kuin tiikereilläkin." Ovelaa! Kiinnitin huomiota myös ilvesten häntään. "Onko niiden vaikea tasapainoilla kun häntä on tuollainen töpö", kysyin. "Ei oikeastaan. Hännän pituudesta voi päätellä, että niillä on parempi tasapaino kuin monilla pitkähäntäisillä. Ne eivät tarvitse häntää tasapainoittamaan yhtä paljon."

Ujo Matikainen vilautti hännänpäätänsä.

Vilkaisimme vielä Kisua, jolla oli kauneimmat pilkut. Kisu ja Matikainen majailevat vasemmanpuoleisessa ilvestarhassa kahdestaan. Ikää komealla Kisulla on jo 19 vuotta ja se päästääkin minut ihan lähelle. Poseerauuuuuuuus ja klik!

Kisu on helppo tunnistaa selkeistä pilkuistaan. Onpa hän kaunis!

Päätämme siirtyä astetta isompaan kissaan, lumileopardiin. Kokoluokka onkin vähän erilainen: paino 35-55 kg ja pituus 1,8-2,3 metriä. Häntä on puolet ison kissan pituudesta. Väinö katselee meitä tyynesti ja majesteettisesti katoksestaan. Sitä ei kiinnostaisi siirtyä meidän vuoksemme, kuten ei naapuritarhan äitiä Shakiraa tai pentuja Jetiä ja Irbistä. Päivä on kuuma ja lumileopardin pennut läähättelevät ja irvistelevät.

Jeti hetkeä ennen siirtymistään varjon puolelle.

"Toisin kuin isommat kissaeläimet, lumileopardien äänihuulet eivät kykene karjumiseen", Tiina kertoo. Se oli yllättävää kuulla nähtyäni äskeisen haukotuksen. Opin myös, että isot tassut toimivat lumileopardille talvella kuin lumikengät. Pian näenkin nuo isot tassut läheltä, kun kuninkaallisen kokoinen Väinö piipahtaa pesässään. Vertailkaapas tassuja naapurin/oman kissan tassuihin, niin näette aikamoiset kokoerot.

Väinö, 12-vuotias lumileopardi

Onerva, 6-vuotias ilves

Lumileopardiperhe ei ollut vieraanvaraisimmalla päällä tänään ja sain tyytyä tervehtimään äitiä ja poikasia etäisyyksistä. Väinö kuitenkin suostui esittelemään koko uskomattoman pituutensa hännänpäästä kuonoon asti Tiinan tarkastaessa hänen tarhaansa. Melkein kadehdin Väinön komeaa häntää, mutta olen kyllä loppujen lopuksi tyytyväinen omaan töpöhäntääni.

 

Taas yksi päivä takana maskottina! Törmäsin matkalla kotiin illalla myös ystävääni Ivikaan, joka kirjoittaa englanninkielistä blogia Ähtäristä. Hänen blogiaan voit lukea täältä. Eläinpuistostakin on pari kirjoitusta :)

Ensi viikolla kirjoitellaan taas!

Rakkain terveisin,
Santeri